Osakuntalaisuus – mitä se on?

Hieman ennen päivän vaihtumista viimeiseen edarivaalipäivään käännän katseeni viime vaaleihin, vuoteen 2012. Pääsin silloin edustajistoon ja lopulta täksi vuodeksi HYYn hallitukseen. Ihan koko ajan mukanani on kulkenut osakuntalaisuus. Siitä, mitä se sitten tarkoittaa, kirjoitin vuoden 2012 vaalilehteemme. Nyt voisi olla hyvä hetki kaivaa juttu pölyyntymästä, sillä sen viesti ei ole vanhentunut mihinkään. Alkuperäinen lehti löytyy täältä.

Hyvää viimeistä vaalipäivää, muistakaa äänestää!

Matleena Kosonen

HYYn hallituksen jäsen 2014

Osakuntien edustajistoryhmän pj 2013

Osakuntalaisen Unionin pj 2012

Osakuntalaisuus – mitä se on?

Sana osakunta ei ole ihan perussanastoa, mutta selitys on aika yksinkertainen: opiskelijajärjestö, jonka tehtävä alunperin on ollut koota tietyltä Suomen alueelta kotoisin olevat yliopisto-opiskelijat yhteen. Perimmäinen idea on nykyään sama, vaikka kriteerit kotipaikkakunnan ja opiskelupaikan suhteen eivät ole yhtä tiukat kuin ennen.

Mutta entä ”osakuntalaisuus”?

Vaikka olen toisen polven osakunta-aktiivi ja neljättä vuotta toiminnassa mukana, minusta tuntuu, että osakuntalaisuus näyttäytyy usein kryptisenä ja monimutkaisena asiana. En aina itsekään ymmärrä, mitä oikeastaan tarkoitetaan, kun hehkutetaan osakuntalaisuutta tai ”osakuntahenkeä”. Osakuntalaisen Unionin puheenjohtajana olen kuitenkin joutunut pohtimaan, mitä se oikeasti merkitsee – niin muille kuin minulle itsellenikin. Mikä meidät itse asiassa tuo yhteen? Millaiset arvot meitä yhdistää? Miksi juuri osakuntalaisilla on HYY-politiikassa oma ryhmittymänsä?

Osakuntalaisuus on pitkäjänteisyyttä. Perinteet ovat olennainen juttu osakunnilla, eikä se todellakaan tarkoita vanhaan jämähtämistä, vaan pidemmän aikajänteen hahmottamista ja sen arvostamista. Monilla osakunnilla entisten opiskelijajäsenten toiminta on hyvin aktiivista, ja siten vuosien ja vuosikymmenten kokemus on oikeasti läsnä toiminnassa. Kun pystyy näkemään kauemmas taaksepäin, on eteenpäinkin katsominen helpompaa.

Osakuntalaisuus on poikkitieteellisyyttä. Poikki- tai monitieteellisyys tuntuu olevan nyt muotia ainakin yliopiston strategiapuheiden perusteella, mutta osakunnissa se on ollut aina täysin luonnollista. Eri alojen edustajat opiskelijoista professoreihin ovat kohdanneet osakunnilla aina, ja se on tehnyt osakuntalaisesta näkökulmasta avaran eri opiskelu- ja tutkimusalojen ymmärtämisen sekä yleisesti sivistyksen suhteen.

Osakuntalaiset ovat kotoisin eri puolilta Suomea. Koko osakunnan idea perustuu siihen, että tietyltä alueelta kotoisin olevat opiskelijat kokoontuvat yhteen. Nämä alueet kattavat yhdessä koko Suomen. Omien juurien, jotka useissa tapauksissa ovat hyvinkin kaukana opiskelukaupungistamme, tunteminen ja arvostaminen on osakuntalaisuuden ydintä.

Kokonaisuudessaan osakuntalaisuus siis tarkoittaa laajaa perspektiiviä – niin ajallisesti, akateemisesti kuin maantieteellisestikin. Kun ihmiset eri aloilta, paikkakunnilta ja ikäryhmistä tekevät yhdessä, tuloksena voi syntyä paljon hyvää. Siltä pohjalta osakuntalaisilla on paljon annettavaa myös opiskelijapolitiikassa.